Pelastusarmeijan päiväkodeilla on Suomessa melkein yhtä pitkä historia kuin Pelastusarmeijalla itsellään. Tämä tärkeä sosiaalisen työn muoto sai alkunsa vuonna 1894. Pitkä matka on kuljettu seimien tarjoamasta huolenpidosta nykyaikaiseen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.
Pelastusarmeija perusti ensimmäisen lastenseimen Helsinkiin 1894. Seimi toimi Pursimiehenkadulla sijainneen slummiaseman yhteydessä, ja lastenhoitajina toimivat slummisisaret. Tuolloin vähävaraisten perheiden, yksinhuoltajaäitien ja aviottomien lasten asema oli monin tavoin heikko. 1800-luvun lopulla aviottoman lapsen mahdollisuus pysyä hengissä oli varsin huono johtuen puutteellisesta hoidosta ja siitä, että tuohon aikaan aviottomia lapsia myös surmattiin.
Seimi mahdollisti työelämän ja perheen yhteensovittamisen niissä tilanteissa, joissa äidin oli pakon edessä mentävä työelämään. Seimessä toiminnan ytimessä oli lapsen hyvinvointi, terveydentilan ja ravitsemuksen seuranta. Lapset viettivät seimessä äidin työpäivän, mutta osa heistä oli seimessä myös öisin. Esimerkiksi Kotkan seimessä oli paikkoja myös lastensuojelulautakunnan täysihoitoon sijoittamille lapsille.
Ympärivuorokautisen hoidon tarpeen vuoksi perustettiin sittemmin myös varsinaisia lastenkoteja. Myöhempinä vuosikymmeninä lisääntynyt naisten työssäkäynti sekä kaupungistuminen kasvattivat entisestään tarvetta perustaa päiväkoteja eri puolille Suomea.
Erityinen piirre historiassa on, että usein lastenseimen naapurissa toimi yömaja. Näin oli aivan nykyhetkiin saakka, sillä Porin päiväkodin pihapiirissä toimi miesten asuntola aina vuoteen 1989 saakka. Porin päiväkoti sai kuulla hämmästelyjä ja kyselyjä erikoisista naapureista. Mitään haittaa ja epäsopua eikuitenkaan ollut, päinvastoin. Päiväkotiin ei koskaan murtauduttu, kun miesten asuntola oli naapurina, mutta heidän poismuuttonsa jälkeen päiväkotiin murtauduttiin kolmesti!
Kekseliästä varainkeruuta
Päiväkotien toimintaa on rahoitettu ja tuettu erilaisin lahjoitus- ja keräysvaroin. Solhemin rakentamisen mahdollisti eräs mielenkiintoinen lahjoitustapa ja -tarvike. Porvoon synnytyssairaalan asiakkaat avustivat siten, että poikalapsien vanhemmat lahjoittivat rakennustarvikkeeksi kaksi hirttä ja tyttölapsien vanhemmat yhden hirren. Päiväkotien rahoitusta kerättiin yksityisiltä henkilöiltä ja eri yrityksiltä sekä hankittiin ”kuukausiystäviä”, jotka sitoutuivat lahjoittamaan säännöllisesti.
Tärkeitä yhteistyötahoja ovat olleet myös ne kaupungit, joissa Pelastusarmeijalla on ollut päiväkoti. Kaupungit ovat paitsi pyytäneet päiväkotipalveluja Armeijalta myös osallistuneet rahoittamiseen monin tavoin.
Kristillisin arvoin
Päiväkotien toiminta on aina perustunut kristillisiin arvoihin. Päiväkotien ohjelmaan ovat aina kuuluneet esimerkiksi ruokarukoukset, hengelliset lastenlaulut ja pyhäkoulut. Merkittävää on myös opettaa lähimmäisen huomioimista erilaisissa arkisissa tilanteissa. Parasta palautetta lienee henkilökunnalle kuulla, että lapsista huomaa heidän tulleen Pelastusarmeijan päiväkodista, kun osaavat käyttäytyä ja ovat rauhallisia.
Vuosien varrella päivähoito ja yhteiskunnan sille asettamat vaatimukset ovat muuttuneet. Vuonna 1973 tuli voimaan päivähoitolaki. Uudistus vaikutti lapsiryhmien kokoon ja toi kunnille velvoitteen suunnitella ja valvoa päiväkotien toimintaa omalla alueellaan. Näin ollen myös meidän päiväkotiemme toiminta kiinnittyi tiiviimmin osaksi kunkin kaupungin päiväkotitoimintaa. Uudistus myös muutti nimikkeitä, seimet muuttuivat päiväkodeiksi.
Tärkeä kasvatuskumppani
Alkuajoista päivähoito on kehittynyt käsittämään hoivan, huolenpidon, kasvatuksen ja opetuksen jokaiselle laadittavan varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta. Päiväkotimme ovat myös monelle vanhemmalle tärkeä kasvatuskumppani. Päivähoito nähdään tärkeäksi jokaiselle riippumatta siitä, ovatko vanhemmat töissä vai työttömänä.
Pitkä matka on tultu seimien tarjoamasta huolenpidosta nykyaikaiseen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Lastenseimessä pieniä heijattiin pärekoreissa, tänä päivänä päiväkodeissa on nykyaikaiset kalustukset päiväunia varten. Mutta edelleen työ vaatii työntekijöiltä kekseliäisyyttä ja toiminnan suunnittelua.
Olemme edelleen samojen perusasioiden äärellä: turvataan lapsen hyvinvointi ja mahdollistetaan vanhempien työssäkäynti – mutta nykyisin olemme enemmän kasvun ja kehityksen kumppaneita. Tämän takaavat ammattitaitoiset työntekijämme kolmessa päiväkodissamme Porissa, Porvoossa ja Kotkassa.
Lähde: MyNewsDesk
Muuta luettavaa muualta:
Myydyimnät älypuhelimet ja älykellot vuonna 2022
Esimerkiksi DNA:n tammikuun myydyimpien laitteiden listat täyttyivät suomalaisten suosikkimalleista. 5G-laitteet jatkavat puhelinlistan hallintaa. DNA Älykellojen ja aktiivisuusrannekkeiden hankinta on kiinnostanut hyvinvoinnista kiinnostuneita kuluttajia tammikuussa. Olisiko dna älykello sinulle sopiva?